Hyvästä kirjoituksesta kiitos! Olen seurannut pitkään kahden sak-laisen ryhmän edunvalvontaa, paperimiesten ja metsureiden. Ero järjestövoimassa on ollut kuin päivällä ja yöllä.
Metsureiden kohtelu näkyy valtavina metsänhoidon rästeinä, toki pusikoitumiseen on paljon muitakin syitä kuin työnantajien piittaamattomuus ja oman järjestön voimattomuus.
Paperiliitossa omien jäsenenten työttömyys on vihdoin tällä vuosituhannella noussut asialistalla kohisten, kun isoja tehtaita on lopetettu.
Kirjoittajan mainitsemat “mielenilmaisut” eivät nosta yhdenkään Kemin, Jämsänkosken tai Kaipolan koneen sijoitusta metsäjätin rahantekorankingissa; päinvastoin: lakko voi pudottaa tehtaan sijalle, joka palkitaan lopetuksella.
Mainonnan siirtyminen paperilta muihin välineisiin nopeutuu, paperin tarve vähenee.
Olisiko jo korkea aika SAK:n “metsäliitoilla” ryhtyä yhteistyöhön työpaikkojensa suojelemiseksi?
↧
Kirjoittaja: Juha Aaltoila
↧